Aktuelt

RSS

Den norsk - finske grensevassdragskommisjon

Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio

I november 1980 undertegnet den finske og den norske regjeringen "Overenskomst mellom Norge og Finland om norsk-finsk grensevassdragskommisjon". De viktigste vassdragene som Norge og Finland deler er Tana-, Neiden- og Pasvikvassdraget.

Den norsk-finske grensevassdragskommisjonen ble opprettet i 1980 for å samordne interesser og tiltak i de grensekryssende vassdragene. Avtalen gjelder for både lokale, regionale og sentrale myndigheter. De viktigste vassdragene som Norge og Finland deler er Tana-, Neiden- og Pasvikvassdraget. Pasvikvassdraget deles også med Russland.

Grensevassdragskommisjonen er et rådgivende organ som gir anbefalinger om grensevassdragene til sine respektive lands regjeringer, om blant annet miljøtilstanden, vannkvalitet og -overvåking, fiskeforhold, bygging i nedbørsfeltet og andre saker som har innvirkning på grensevassdragene. Medlemmene av kommisjonen møtes minst en gang hvert år og utveksler informasjon, samt diskuterer spørsmål knyttet til vassdragene. Miljøvernavdelingen hos Fylkesmannen i Finnmark leder den norske delegasjonen og er norsk sekretariat for kommisjonen. På finsk side er det Lappland ELY-senter som leder finsk side av kommisjonen og er finsk sekretariat.

Grensevassdragskommisjonen kan ved behov sette i verk samarbeidsprosjekter. Blant prosjektene som er gjennomført er flerbruksplaner for grenseelvene Tana, Pasvik og Neiden, og felles overvåkningsprogrammer som for eksempel Pasvikprogrammet.

Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio

Marraskuussa 1980 Suomen ja Norja hallitukset allekirjoittivat valtionsopimuksen koskien "Suomalais-norjalaista rajavesistökomissiota”.  Sopimus kattaa Suomen ja Norjan tärkeimmät yhteiset rajajoet, jotka ovat Teno-, Näätämö- ja Paatsjoki.

Valtiosopimus Suomen ja Norjan välisen rajavesistökomission perustamisesta marraskuussa 1980 perustui tarpeeseen koordinoida eri tahojen etuja ja aloitteita maiden yhteisillä rajavesistöillä. Tärkeimmät yhteiset joet ovat Teno-, Näätämö- ja Paatsjoki, joista Paatsjoki on yhteinen rajajoki myös Venäjän kanssa.

Rajavesistökomissio on neuvoa-antava yhteistyöelin. Sen tehtävänä on tehdä aloitteita ja antaa suosituksia asioista, jotka koskevat Suomen ja Norjan rajavesistöjen tilaa, mm. niiden tilan ja veden laadun seurantaa, kalastusoloja, rajavesistöön rakentamista sekä muissa sellaisissa asioissa, joiden vaikutukset ilmenevät rajavesistöissä. Komission jäsenet kokoontuvat vähintään kerran vuodessa, vaihtamaan tietoja ja keskustelemaan vesistöihin liittyvistä asioista. Norjassa Finnmarkin lääninhallituksen luonnon-suojeluosasto ja Suomessa Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue johtavat komission valtuuskuntia ja sihteeristöjen työtä.

Rajavesistökomissio voi tehdä hankealoitteita tarpeelliseksi katsomistaan asioista. Toteutettuja hankkeita ovat rajajokien monikäyttösuunnitelmat ja esimerkiksi Paatsjoen alueen yhteinen ympäristönseurantaohjelma. 

Norgga-Suoma rádječázádatkommišuvdna

1980 skábmamánus vuolláičáliiga suoma ja norgga ráđđehus “norgga-suoma rádječázádatkommišuvnna soahpamuša gaskal Norgga ja Suoma”. Deháleamos čázádagat maid Norga ja Suopma juogadeaba leat Deano-, Njávdán- ja Báhčaveajit-čázádat.

Norgga-Suoma rádječázádatkommišuvdna ásahuvvui 1980:s ovttastahttit beroštumiid ja doaimmaid rádjerasttideaddji čázádagain. Šiehtadus guoská sihke báikkálaš, guvllolaš ja guovddáš eiseválddiide. Deháleamos čázádagat maid Norga ja Suopma juogadeaba leat Deano-, Njávdán- ja Báhčaveajit-čázádat. Báhčaveajitčázádat juogaduvvo maiddái Ruoššain.

Rádječázádatkommišuvdna lea ráđđeaddi orgána mii addá rávvagiid rádječázádagaid birra iežaset gullevaš riikkaid ráđđehusaide, earret eará birasdilálašvuođa, čáhcekvalitehta ja -goziheami, guolledilálašvuođaid, huksemiid birra njuoskkádatguovllus ja eará áššiid birra mat váikkuhit rádječázádagaide. Kommišuvnna miellahtut deaivvadit unnimusat oktii jahkái ja lonohallet dieđuid, ja digaštallet jearaldagaid mat gullet čázádagaide. Finnmárkku Fylkkamánni birasgáhttenossodat jođiha norgga sáttagotti ja lea norgga čállingoddi kommišuvdnii. Suoma bealde lea Lappland ELY-guovddáš mii jođiha kommišuvnna suoma bealde ja lea suoma čállingoddi.

Rádječázádatkommišuvdna galgá dárbbu mielde álggahit ovttasbargoprošeavttaid. Prošeavtta mat leat čađahuvvon leat earret eará máŋggageavahusplána rádjejogaide Deatnu, Báhčaveadji ja Njávdán, ja oktasaš gozihanprográmmat, nugo ovdamearkka dihte Báhčaveajitprográmma.