Flerbruksplan - Fisk

.

Fire omfattende rapporter om fiskebestandene og fisket i Neidenvassdraget er publisert. Dataene strekker seg helt fra tidlig 1960-tallet og frem til i dag. 

Rapport 1 beskriver miljøforholdene i Neidenvassdraget, og hvordan temperatur og vannstandsendringer påvirker fangstene og fangsttidspunkt for neidenlaksen. Rapporten tar også for seg laksens økologi gjennom lange tidsserier for aldersstruktur og tilvekst. I tillegg presenteres data fra sjølaksefiske og hvor neidenlaks fanges langs den nordnorske kysten.

Rapport 2 beskriver laksefisket og neidenlaksens betydning, først i et historisk perspektiv for den øst-samiske kulturen og senere også for andre som bosatte seg langs kysten og langs Neidenvassdraget. Rapporten beskriver både historiske og moderne fangstteknikker og endringer i fangstene. Rapporten inkluderer personlige iakttakelser og betraktninger fra sakkyndige og gir et innblikk i hvordan laksefisket har forandret seg. 

Rapport 3 tar for seg fisketrappen i Skoltefossen, i nedre del av Neidenelva. Skoltefossen er et naturlig vandringshinder som forsinker vandrende fisk. En fisketrapp er bygget i fossen for å avhjelpe vandringen til fisk oppover i elva. Rapporten inneholder all innsamlet kunnskap og resultater fra gjennomførte undersøkelser og fisketellinger i trappen. I tillegg beskrives det hvordan temperatur- og vannstandsendringer påvirker tidspunktet når fisken vandrer i trappa.

Rapport 4 tar for seg sjøørretbestanden i Neidenelva. Sjøørreten er det fiskeslaget etter laksen som det fanges mest av på norsk side. Rapporten beskriver sjøørretens økologi, fangsttidspunkt og andel i fangstene.

 

Neljä kattavaa raporttia Näätämöjoen kalakannoista ja kalastuksesta on julkaistu. Tietoa on kerätty 1960-luvun alusta tähän päivään.

Raportissa 1 kuvataan Näätämöjoen ympäristöolosuhteita ja miten lämpötilan ja vedenkorkeuden vaihtelut vaikuttavat saalismääriin ja saaliin ajoittumiseen. Raportissa käsitellään myös lohen ekologiaa, ikärakennetta ja kasvua pitkien aikasarjojen avulla. Lisäksi esitetään tietoja merikalastuksesta, missä ja miten paljon Näätämöjoen lohia pyydetään Norjan pohjoisrannikolla.

Raportissa 2 kuvataan lohen ja lohen kalastuksen merkitystä historiallisessa perspektiivissä kolttasaamelaiskulttuurin kannalta sekä myöhemmin myös muille rannikolla ja Näätäjoen varrella asuville. Raportissa kuvataan sekä historiallisia että nykyaikaisia ​​kalastustekniikoita ja saaliiden muutoksia. Raportti sisältää henkilökohtaisia ​​havaintoja ja asiantuntija-arviointeja siitä, miten lohen kalastus on muuttunut.

Raportissa 3 käsitellään Kolttakönkään kalaportaita Näätämöjoen alaosassa. Kolttaköngäs on luonnollinen vaelluseste, joka viivästyttää vaelluskaloja. Könkääseen on rakennettu kalatie, jolla autetaan joen vaelluskalojen siirtymistä yläjuoksulle. Raportti sisältää kaiken kerätyn tiedon ja tuloksia suoritetuista tutkimuksista ja kalalaskennoista portaassa. Lisäksi kuvataan, miten lämpötila ja vedenpinnan muutokset vaikuttavat kalojen vaellukseen portaassa.

Raportissa 4 käsitellään Näätämöjoen meritaimenkantaa. Meritaimenta pyydetään lohen jälkeen toiseksi eniten Näätämöjoessa. Raportissa kuvataan meritaimenen ekologiaa, saalisaikoja ja saaliiden osuuksia.