Tana - Teno

Tana er grensevassdrag mellom Norge og Finland. Vassdraget er ett av de største i Norden, og har en lakseførende strekning på hele 1200 km. Den genetiske variasjonen i laksebestandene er stor, og det er over 30 ulike genetiske bestander av atlantisk laks i Tanavassdraget

Tanavassdraget renner fra sør til nord gjennom Kautokeino, Karasjok og Tana kommuner i Norge og Enare og Utsjok kommuner i Finland, og munner ut i Tanafjorden og derfra videre ut i Barentshavet. Vassdraget har et nedbørsfelt på ca. 16 400 km2. Nesten 70 % av nedbørsfeltet ligger i Norge og 30 % i Finland. Vassdraget har en lang rekke små og store sideelver som er tilgjengelige for oppvandrende laks, og det er anslått at det finnes over 30 enkeltbestander av atlantisk laks i vassdraget. I Tana fanges årlig mer laks enn i noe annet vassdrag i hele utbredelsesområdet for atlantisk laks. Fangstene svinger mellom 70 og 250 tonn per år. Vassdraget er blant de siste store laksevassdragene som fortsatt er relativt upåvirket av annen menneskelig aktivitet enn fiske. Laksefisket i vassdraget har stor betydning for lokalbefolkningen både i Norge og Finland, og danner grunnlag for bosettingen i elvedalen og for den elvesamiske kulturen.

Tenojoki

Tenojoki on Suomen ja Norjan välinen rajajoki. Tenojoki on yksi Pohjoismaiden suurimmista vesistöistä, jossa on yli 1200 km pitkällä matkalla lohelle sopivaa elintilaa. Tenojoessa ja sivujoissa on yli 30 geneettisiä ainutlaatuista lohikantaa

Tenojoki virtaa etelästä pohjoiseen läpi Kautokeinon, Karasjoen ja Tanan kuntien Norjassa ja Suomessa läpi Inarin ja Utsjoen kuntien, ja virtaa Tenovuonoon ja sieltä Barentsinmereen (Jäämereen). Tenojoen valuma-alue on noin 16 400 km2. Lähes 70 % valuma-alueesta sijaitsee Norjassa ja 30 % Suomessa. Vesistö on laaja ja siihen kuuluu pieniä ja suurempia sivujokia, joihin Atlantin lohi pääsee nousemaan. On selvitetty, että Tenossa on olemassa yli 30 yksittäistä ja ainutlaatuista geneettisesti toisistaan erilaista Atlantin lohikantaa. Tenon vuotuiset lohisaaliit vaihtelevat 70 ja 250 tonnin väliä, tämä on enemmän kuin missään muissa joissa Atlantin lohen elinalueella. Vesistö on yksi viimeisistä suurista luonnontilassa olevista joista, missä ihmisen toiminta eli kalastus on ainoa tekijä mikä vaikuttaa lohikantojen tilaan. Muuten vesistö on pysynyt luonnontilassa. Lohenkalastus joessa on erittäin tärkeää paikallisille sekä Norjassa että Suomessa, ja se on ollut yksi tärkeimmistä tekijöistä jokilaakson asutukselle ja saamelaiskulttuurille.

Deatnu

Deatnu lea rádječázádat gaskal Norgga ja Suoma. Čázádat lea okta dain stuorámusain Davviriikkain, ja johkagaskka guhkkodat gos gávdno luossa lea olles 1200 km. Luossanáliin lea stuora genehtalaš variašuvdna, ja leat badjel 30 iešguđet lágan genehtalaš atlántalaš luossanáli Deanočázádagas.

Deanočázádat golgá lullin davás čađa Guovdageainnu, Kárášjoga ja Deanu suohkaniid Norggas ja Anára ja Ohcejoga suohkaniid Suomas ja golgá Deanuvutnii ja doppe viidáset Barentsáhpái. Čázádaga njuoskkadatguovlu lea sullii 16 400 km2. Measta 70 % njuoskkadatguovllus gávdno Norggas ja 30 % lea Suomas. Čázádagas leat muhtun unna ja stuora oalgejogat gosa luosat sáhttet goargŋut, ja meroštallojuvvo ahte gávdnojit badjel 30 sierra atlántalaš luossanáli čázádagas. Deanus bivdet jahkásaččat eanet luosaid go ovttage eará čázádagain gos atlántalaš luosat gávdnojit. Sállašat leat gaskal 70 ja 250 tonna jahkásaččat. Čázádat lea okta dain stuorámus luossačázádagain masa áidna  olmmošlaš čuozahus dássážii lea leamašan luossabivdu. Báikkiolbmuide sihke Norggas ja Suomas lea luossabivdu čázádagas hui dehálaš, ja dat lea vuođđun ássamii johkaleagis ja johkasámi kultuvrii.